Kielestä, mielestä, puheesta ja esiintymisestä…

Tag Archives: yleisö

Enkelparven tie kohta luokse vie...

Enkelparven tie kohta luokse vie…

Ensimmäinen sooloesiintymistehtäväni koulussa oli laulaa näyttämöllä kuusijuhlantäyteiselle salille ”Heinillä härkien kaukalon”. Seitsemän vuoden iässä ylenpalttiset odotukset tai jännittäminen eivät vielä olleet tuttuja, mutta opettaja antoi varmuudeksi oman vinkkinsä: ”Katso ihmisten päiden yli salin takaseinän tiilejä, niin luulevat, että katsot heitä.” Jos katsoisi ihmisiä, alkaisi jännittää ja änkyttää ja ties mitä kamalaa tapahtuisi.

Lauloin kovaa ja reippaasti, kuten oli opetettu. Katsoin päiden yli, mutta sitten silmäni jostain syystä poimivat äidin katseen yleisön joukosta, ja sulin leveään hymyyn, koska se tuntui niin hyvältä ja turvalliselta. Myöhemmin äiti kertoi, että ulkokohtainen lauluni muuttui tuolla hetkellä koskettavaksi ja kauniiksi.

Siitä on kauan, mutta havainto on edelleen pätevä. Vasta hyvä yleisökontakti vie viestin perille ja koskettaa. Yleisölle puhuminen on aina vuorovaikutusta vaikka olisitkin yksin äänessä. Takaseinälle voi puhua ilman yleisöäkin, eikä se juuri anna palautetta.

Suurehkolle yleisölle puhuessa kannattaa poimia katselleen yleisöstä muutama kiinnostunut henkilö. Kun puhuu tavallaan yhdelle henkilölle kerrallaan, näkee tämän reaktiot ilmeinä ja saa siten jatkuvaa palautetta. Sitä palautetta ei pidä pelätä, sillä se auttaa reaaliaikaisesti tekemään esityksestä paremman.

Vaikka et voi katsoa jokaista yleisösi yksilöä silmiin, kaikille jää vaikutelma hyvästä kontaktista.

Liioitellun pitkä katsekontakti on piinallinen, ja luonnostaankin ihminen katsoo puhuessaan ja ajatellessaan välillä ”kaukaisuuteen”, siis sivuun, ylös tai ulos. Mutta kun ajatus on taas koossa, on paras tarjoilla se katsekontaktin kera.

Hyvä yleisökontakti syntyy siitä, että valmistaudut hyvin, seisot tanakasti asiasi takana, laitat itsesi likoon ja unohdat sitten itsesi täysin. Se välittyy yleisöön ja uskottavuutesi määrittyy sen kautta. Mikään kaavamainen, ennalta harjoiteltu toiminta ei tuo samaa tulosta. Pieni epävarmuus tekee sinut vain inhimillisemmäksi ja tuo yleisösi vain lähemmäs, jos kontakti on kunnossa.

Jos et uskalla katsoa yleisöäsi silmiin, miten ihmeessä voisit vaikuttaa heihin?!

Ensi kerralla puhutaan ensivaikutelmasta.

Esiintymiskoulutusta: Will & Way / Oili Valkila

Mainokset

Esitys menee perille, kun tunnet yleisösi. Tee yleisöanalyysi huolella.

Esitys menee perille, kun tunnet yleisösi. Tee yleisöanalyysi huolella.

Nykyiset puhetaidon oppaat eivät anna paljon painoa yleisön tuntemiselle. Harvoista löytyy sille edes omaa kappaletta. Yleisöanalyysin laiminlyönnillä voi kuitenkin pilata esityksensä tehokkaasti. Täytyyhän minun tietää, keille puhun, jotta tietäisin, miten puhun!

Oman työpaikan palaveriväki on usein aika tuttua, ja sille on melko helppo suunnata viestinsä niin, että se menee mahdollisimman hyvin perille. Jos tutut kuulijat haluaa taivuttaa puolelleen siinä, millainen pikkujoulu järjestetään, on tiedettävä mikä heitä motivoi; mistä kahvasta pitää kääntää.

Presentaatio asiakkaan firmassa vaatii jo pysähtymistä miettimään. Kun esittelet hintavaa jätteenkäsittelyratkaisuasi, jonka toivot asiakkaasi hankkivan organisaatioonsa, paikalla lienee yleisjohtoa, talousjohtaja, tuotantojohtaja, hankintajohtaja, sihteeri, ratkaisun tulevaa käyttäjähenkilöstöä ja mitä väkeä hankintaan onkin vaikuttamassa. Heidät kaikki on vakuutettava asiastasi, ja heidän taustamotiivinsa saattavat olla melko erilaiset.

Noihin erilaisiin tehtäviin on jo valmiiksi valikoitunut erilaisia ihmistyyppejä. Talousjohtaja ymmärtää faktoja ja numeroita. Tekninen johtaja ymmärtää insinöörinä faktoja, ja jakaa tuotantojohtajan kanssa huolen tehokkuudesta. Johtaja miettii investoinnin estoa sekä hyötyjä suhteessa hintaan ja käyttäjäväki käytön helppoutta ja mukavuutta. Sihteeri saattaa olla nopea omaksuja ja innostuja, jolla on kuitenkin vahva vaikutus johtajaan. Tässä palaverissa ei helppoheikki pärjää. Argumenttien on kestettävä kaikkien asiantunteva tarkastelu.

Joku pitää numeroista, toinen taas innostuu designista ja mielikuvamaalailusta, mutta yleisösi voi erota muillakin tavoin: ikä, sukupuoli, kulttuuri, vakaumus ja taustakoulutus ovat vaikuttavia demografisia tekijöitä. Ne vaikuttavat havaitsemis- ja oppimistapoihin ja motivoitumiseen. Siksi yleisöstään on hyvä tietää mahdollisimman paljon noita asioita ennen esitystään.

Voit soittaa ja tiedustella asiakasyrityksestä, keitä kaikkia presentaatioon tulee. Voit tarvita tietoa esimerkiksi siksi, että voit tuottaa riittävän määrän oikeanlaista havaintomateriaalia. Mennessäsi puhumaan toisten järjestämään tilaisuuteen, voit kysyä sen järjestäjältä, mitä yleisöstä on tiedettävissä etukäteen.

Yleisöanalyysistäsi riippuu

  • miten pukeudut
  • miten esittelet itsesi
  • miten puhuttelet
  • millaiset argumentit valitset
  • millaiset sanat toimivat
  • miten havainnollistat asiasi
  • millaista huumoria voit käyttää…

Siitä riippuu, saatko yleisön ymmärtämään asiasi ja onnistutko vaikuttamaan heihin haluamallasi tavalla.

Ensi kerralla puhutaan hyvästä yleisökontaktista.

 

(Kysy esiintymiskoulutusta: Will & Way / Oili Valkila )


Kuuntele yleisösi loppukysymykset tarkasti, niin tiedät, mikä meni perille ja miten asiasi kiinnosti.

Kuuntele yleisösi loppukysymykset tarkasti, niin tiedät, mikä meni perille ja miten asiasi kiinnosti.

Nyt lähestytään jo kiinnostavan ja mukaansatempaavan esityksesi loppua. Pidä pieni tauko ja kokoa ajatuksesi vaikkapa siemaisemalla tilkka vettä.

1. Kun olet käynyt läpi esityksesi kaikki ydinkohdat, kertaa vielä, mitä esitit, ja mikä asiasi keskeinen merkitys on.

2. Pyydä yleisöltäsi palautetta, kommentteja tai kysymyksiä. Kommentointimahdollisuus on hyvä olla mukana, koska kysyminen voi olla haastavaa heti uuden asian vastaanottamisen jälkeen. Se vaatii usein sulattelua. Kommentitkin paljastavat sinulle sen, onko asia mennyt perille niin kuin ajattelit. Ne antavat ehkä vielä mahdollisuuden korjata vastauksessasi jotain oleellista esityksessäsi.

3. Jos niin onnekkaasti käy, että joku kommentoi – puhumattakaan, että joku kysyy jotakin – kuuntele tarkasti. Hänen myöhempi arvionsa esityksesi laadusta voi riippua täysin vastauksestasi, vaikka olisit puhunut hyvin viimeiset puoli tuntia. Osoita, että kuuntelit tarkasti ja arvostavasti esimerkiksi käyttämällä jotain kysyjän käyttämää sanavalintaa tai heittämällä tarkistuskysymys: ”Ymmärsinkö nyt oikein, että tarkoitit kysymykselläsi kaikkia käytettävissä olevia vanhan puupinnan pohjustuskeinoja?” Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Jos ne kuulostavat sinusta tyhmiltä, jokin esityksessäsi ei ehkä ole mennyt aiotusti perille.

4. Suunnittele esityksesi yhteenveto ja päättäminen etukäteen niin hyvin, että voit tehdä sen huolettomasti ja varmasti hyvä yleisökontaktin säilyttäen. Yleisöllesi jää myönteinen kuva esiintymisestäsi ja parempi luottamus esityksesi sisältöön.

5. Jos olet jakanut jonkinlaisen materiaalin, josta kuulijasi voivat seurata esitystäsi ja ehkä tehdä muistiinpanoja, olet varmasti liittänyt siihen myös yhteystietosi, ainakin meiliosoitteesi, josta sinut tavoittaa jälkeenpäin. Jos et ole, liitä ne  esityksesi viimeiseen diaan ja jätä näkyville riittävän pitkäksi aikaa muistiinpanemista varten. Voit myös jakaa käyntikorttejasi tai jättää niitä saataville sivupöydälle. Ehkä joku kiinnostuu asiastasi viipeellä ja haluaa ottaa yhteyttä.

Ensi viikolla tehdään yleisöanalyysi hyvän esityksen pohjaksi!

Oili Valkila


Näytä, piirrä ja kerro! Tekeminen lisää kiinnostavuutta ja antaa sulatteluaikaa kuulijalle.

Näytä, piirrä ja kerro! Tekeminen lisää kiinnostavuutta ja antaa sulatteluaikaa kuulijalle.

Hyvä sisältö saa kuulijoiden korvat hörölle. Se täytyy vain jäsennellä hyvin, että se osuu ja uppoaa ja tuloksena on onnistunut puhe-esitys:

1. Valitse esitykseesi aiheestasi keskeisimmät 3 teemaa ja keskity niiden käsittelyyn.

2. Kerro oma kokemuksesi asiastasi. Se lisää uskottavuuttasi. Jos sinulla ei ole aiheestasi kokemuksia esimerkeiksi, keksi niitä etukäteen ja kysy muilta. Kysy myös yleisöltä kokemuksia aiheesta puhuessasi: ”Onko joku teistä joskus joutunut kuvaamaani tilanteeseen? Mitä teit silloin?”

3. Joskus saat häkellyttävän vaikean tai vaikeaselkoisen kysymyksen yleisöstä. Heitä pallo ovelasti eteenpäin; ”Mitä te vastaisitte kysyjälle?” Pienen keskustelun jälkeen kysyjä on saanut vastauksensa ja sinä pääset eteenpäin.

4. Pysy niin konkreettisissa ilmaisuissa kuin vain voit ja havainnollista, havainnollista, havainnollista… Kuulija arvostaa sinua, kun saat hänet ymmärtämään ja siis tuntemaan itsensä fiksuksi. Jos vain sinä tunnut fiksulta, kukaan ei nauti.

5. Ne kirotut powerpointitkin selkeyttävät asiaasi hyvin tehtyinä. Huonoja ei luonnollisesti kannata näyttääkään, yleisösi on nähnyt niitä jo paljon. Muista, että powerpoint-sivu voi olla myös pelkkä aiheelle keskeinen kuva. Se kertoo kuulijalle, missä mennään juuri nyt ja auttaa jäsentämään. Mahdollisuus jäsentää uutta asiaa on oppimisen – ja kiinnostuksen – edellytys.

Ensi viikolla seuraavat viisi vinkkiä!


Älä pelkää mikkiä,
se voi olla kaverisi.

Sinä olet jostain syystä puhumassa. Ehkä sinut on peräti pyydetty siihen tai olet asiasi harras tuntija?  Ehkä oletkin se rohkea suomalainen, joka on päättänyt tulla hyväksi puhujaksi puhumalla paljon ja usein?
Hienoa! Yleisösi haluaa varmasti sinun onnistuvan. Anna heille se ilo.  Unohda siis itsesi ja anna palaa.

Aivan pienetkin hiomiset ja valmistautumistoimet voivat antaa paremman varmuudentunteen ja vapautuneemman olon esiintyjälle:

1. Tarkista vielä ennen esiintymistäsi, että kaikki tarvitsemasi havainnollistamis- ynnä muut välineet ovat paikalla ja toimivat.

2. Älä väheksy mikrofonin käyttöä, äänesi ei ehkä kuitenkaan kanna. Mikki tarjoaa myös tekemistä hermostuneelle kädellesi ja yleensä se myös parantaa ääntäsi. Yleisö myös kuuntelee sinua varmemmin, kun se on helppoa.

3. Laske hartiat sieltä korvista, mihin jännitys on ne nostanut.

4. Älä anna jännityksen pakottaa sinua raapimaan itseäsi tai tekemään muutakaan tiedostamatonta sijaistoimintaa. Roikkuva käsi on ihan hyvä, ja jos ei ole, niin pistä se vaikka taskuun.

5. Puhu sitä kielimuotoa tai murretta, joka on sinulle ominainen. Jos yrität kokemattomana tuottaa yhtäkkiä yleiskieltä eli ”kirjakieltä”, tulos ei yleensä mairittele. Kuulostat änkyttävältä teeskentelijältä. Aitous ei myöskään löydy murteesta, joka ei ole ikiomasi. Ole sinä, sillä siinä olet varmasti kaikkein paras!

 

Oili Valkila


Spontaanein esitys syntyy, kun valmistautuu kunnolla!

 

Miksi ihan mukavat, fiksut ja oppineetkin ihmiset tekevät puhumisesta itselleen huiman kynnyksen heti, kun kuulijana on joku muu kuin perheenjäsen tai ylin ystävä?

Kun huomio esiintymistilanteessa on täysillä siinä, minkä vaikutuksen minä teen muihin, ja mitä nuokin minusta nyt juuri ajattelevat, ei päähän voi mahtua paljon muuta. Ihmekös, jos prosessori takkuaa!

Aivan pienetkin hiomiset ja valmistautumistoimet voivat antaa paremman varmuudentunteen ja vapautuneemman olon esiintyjälle:

1. Rentoudu juuri ennen esiintymistäsi: haukottele, venyttele, hymyile niin, että silmätkin menevät sikkaralle. Rauhoitu ja vietä yksi keskittymisminuutti aivan yksin vaikka vessassa, jos muualla ei ole rauhallista.

2. Hoida niin, että esityksesi ensimmäisen kaksiminuuttisen sisältö sujuu ongelmitta vaikka kesken unen herätettynä. Sinä lyhyenä aikana jännityksesi laantuu ja kykenet taas ajattelemaan puhuessasi.

3. Anna innostuksesi ja kiinnostuksesi aiheeseesi kuulua puheessasi vaihtelevuutena. Jos innoton äänesi ”makaa” laiskana, energiaton narina täyttää kuulijan korvat ja tuudittaa syvään uneen.

4. Katso yleisöäsi ja kysäise vaikka mielipidettä puheena olevasta asiasta. Saat itse tauon ja yleisö pysyy kiinnostuneena.

5. Muista, että yleisösi haluaa sinun onnistuvan ja tukee sinua!

 

(ensi viikolla seuraavat 5 vinkkiä)