Kielestä, mielestä, puheesta ja esiintymisestä…

Tag Archives: uskottavuus

Todennäköisesti altto, voimakas, itsenäinen nainen.

Todennäköisesti altto, voimakas, itsenäinen nainen.

Kanssaihmisen äänen korkeus – siis taajuus – vaikuttaa hyvin paljon siihen, millainen kuva hänestä muodostuu. Hyvin matalaääninen mies kuulostaa meistä usein uskottavalta. Kimittävä nainen joskus tyhjäpäiseltä blondilta. Korkea-ääninen mies nuoremmalta kuin on.

Oopperassa altto ei koskaan saa prinsessan roolia. Hän on äiti tai noita. Prinsessana on sopraano ikään ja kokoon katsomatta. Ensirakastaja taas on tenori. Baritoni on kuningas tai isä.

Hyvässä, elävässä puheessa äänenkorkeus hieman vaihtelee puhutun sisällön ja puhujan tunnetilan mukaan. Oman äänensä peruskorkeutta ei kuitenkaan voi oikeasti ja pysyvästi muuttaa seurauksitta. Äänen luonnolliseen perustaajuuteen vaikuttaa äänihuulten pituus ja massa. Kun ne ovat suuremmat, ääni on matalampi.

Naisten uskottavuuden johtajina on arveltu kärsivän korkeasta puheäänestä. Margaret Thatcheria kehotettiin nuorempana käyttämään matalampaa ääntä ollakseen uskottava. Äänensä korkeutta ei kuitenkaan kannata lähteä mestaroimaan, siitä ei seuraa mitään hyvää.  Sen sijaan sosiaalisissa yhteyksissä äänessä vaikuttaa moni muukin seikka kuin taajuus. Ääni ilmaisee tunnepuolta myös intonaatiolla, painotuksella, ajoituksella ja energian käytön määrällä. Jos siis kaipaa uskottavuutta, kannattaa satsata rauhalliseen, huolelliseen ääntämiseen ja hidastaa tempoaan.

Mikä on miehen puheen perustaajuus?
– Osallistu veikkaamiseen Puhetyö-verkkolehdessä. Kirjaudu samalla myös Puhetyön kaksiviikoittaisen, ilmaisen uutiskirjeen tilaajaksi!


Enkelparven tie kohta luokse vie...

Enkelparven tie kohta luokse vie…

Ensimmäinen sooloesiintymistehtäväni koulussa oli laulaa näyttämöllä kuusijuhlantäyteiselle salille ”Heinillä härkien kaukalon”. Seitsemän vuoden iässä ylenpalttiset odotukset tai jännittäminen eivät vielä olleet tuttuja, mutta opettaja antoi varmuudeksi oman vinkkinsä: ”Katso ihmisten päiden yli salin takaseinän tiilejä, niin luulevat, että katsot heitä.” Jos katsoisi ihmisiä, alkaisi jännittää ja änkyttää ja ties mitä kamalaa tapahtuisi.

Lauloin kovaa ja reippaasti, kuten oli opetettu. Katsoin päiden yli, mutta sitten silmäni jostain syystä poimivat äidin katseen yleisön joukosta, ja sulin leveään hymyyn, koska se tuntui niin hyvältä ja turvalliselta. Myöhemmin äiti kertoi, että ulkokohtainen lauluni muuttui tuolla hetkellä koskettavaksi ja kauniiksi.

Siitä on kauan, mutta havainto on edelleen pätevä. Vasta hyvä yleisökontakti vie viestin perille ja koskettaa. Yleisölle puhuminen on aina vuorovaikutusta vaikka olisitkin yksin äänessä. Takaseinälle voi puhua ilman yleisöäkin, eikä se juuri anna palautetta.

Suurehkolle yleisölle puhuessa kannattaa poimia katselleen yleisöstä muutama kiinnostunut henkilö. Kun puhuu tavallaan yhdelle henkilölle kerrallaan, näkee tämän reaktiot ilmeinä ja saa siten jatkuvaa palautetta. Sitä palautetta ei pidä pelätä, sillä se auttaa reaaliaikaisesti tekemään esityksestä paremman.

Vaikka et voi katsoa jokaista yleisösi yksilöä silmiin, kaikille jää vaikutelma hyvästä kontaktista.

Liioitellun pitkä katsekontakti on piinallinen, ja luonnostaankin ihminen katsoo puhuessaan ja ajatellessaan välillä ”kaukaisuuteen”, siis sivuun, ylös tai ulos. Mutta kun ajatus on taas koossa, on paras tarjoilla se katsekontaktin kera.

Hyvä yleisökontakti syntyy siitä, että valmistaudut hyvin, seisot tanakasti asiasi takana, laitat itsesi likoon ja unohdat sitten itsesi täysin. Se välittyy yleisöön ja uskottavuutesi määrittyy sen kautta. Mikään kaavamainen, ennalta harjoiteltu toiminta ei tuo samaa tulosta. Pieni epävarmuus tekee sinut vain inhimillisemmäksi ja tuo yleisösi vain lähemmäs, jos kontakti on kunnossa.

Jos et uskalla katsoa yleisöäsi silmiin, miten ihmeessä voisit vaikuttaa heihin?!

Ensi kerralla puhutaan ensivaikutelmasta.

Esiintymiskoulutusta: Will & Way / Oili Valkila