Kielestä, mielestä, puheesta ja esiintymisestä…

Tag Archives: puhe

Todennäköisesti altto, voimakas, itsenäinen nainen.

Todennäköisesti altto, voimakas, itsenäinen nainen.

Kanssaihmisen äänen korkeus – siis taajuus – vaikuttaa hyvin paljon siihen, millainen kuva hänestä muodostuu. Hyvin matalaääninen mies kuulostaa meistä usein uskottavalta. Kimittävä nainen joskus tyhjäpäiseltä blondilta. Korkea-ääninen mies nuoremmalta kuin on.

Oopperassa altto ei koskaan saa prinsessan roolia. Hän on äiti tai noita. Prinsessana on sopraano ikään ja kokoon katsomatta. Ensirakastaja taas on tenori. Baritoni on kuningas tai isä.

Hyvässä, elävässä puheessa äänenkorkeus hieman vaihtelee puhutun sisällön ja puhujan tunnetilan mukaan. Oman äänensä peruskorkeutta ei kuitenkaan voi oikeasti ja pysyvästi muuttaa seurauksitta. Äänen luonnolliseen perustaajuuteen vaikuttaa äänihuulten pituus ja massa. Kun ne ovat suuremmat, ääni on matalampi.

Naisten uskottavuuden johtajina on arveltu kärsivän korkeasta puheäänestä. Margaret Thatcheria kehotettiin nuorempana käyttämään matalampaa ääntä ollakseen uskottava. Äänensä korkeutta ei kuitenkaan kannata lähteä mestaroimaan, siitä ei seuraa mitään hyvää.  Sen sijaan sosiaalisissa yhteyksissä äänessä vaikuttaa moni muukin seikka kuin taajuus. Ääni ilmaisee tunnepuolta myös intonaatiolla, painotuksella, ajoituksella ja energian käytön määrällä. Jos siis kaipaa uskottavuutta, kannattaa satsata rauhalliseen, huolelliseen ääntämiseen ja hidastaa tempoaan.

Mikä on miehen puheen perustaajuus?
– Osallistu veikkaamiseen Puhetyö-verkkolehdessä. Kirjaudu samalla myös Puhetyön kaksiviikoittaisen, ilmaisen uutiskirjeen tilaajaksi!

Mainokset

Sitten juhlimaan ja kuulemaan bestmanin hauska puhe!

Sitten juhlimaan ja kuulemaan bestmanin hauska puhe!

Olin tullut häätaloon jo edellisiltana kuten moni muukin, sillä matka oli pitkä. Olin luvannut morsiamelle, että huolehtisin kaikkien yövieraiden aamiaisesta, hänellä itsellään kun luonnollisesti olisi laittautumis- ynnä muita kiireitä.

Enää viimeiset aamiaispiirakat loikoivat tarjottimella, kun kylläinen bestman pyysi vaimoltaan kynää. Paperinpalan hän oli jo löytänytkin. Kynän saatuaan hän kysyi vaimoltaan: ”Mitähän mun pitäis sanoa?” Hän halusi kuulemma puhua rennosti, ei pönöttää. Valmistautuminen olisi varmaankin pilannut rentouden.

En tiedä, mitä bestman kirjoitti paperiinsa, kun hääjuhlaan oli pari tuntia aikaa. Häissä hän takelteli ja jaaritteli jotakin, mikä ei oikein kuulostanut hääpuheelta vaatimattomallakaan skaalalla arvioituna.

Mistä hääpuheessa  on kysymys?

Ei bestmanin nokkeluuden tai puhetaidon todistamisesta. Siinä on kysymys läheisen arvostamisesta niin, että haluaa osaltaan tehdä tämän hääjuhlasta miellyttävän ja unohtumattoman elämyksen.

Sulhanen pyytää bestmanikseen itselleen tärkeän, läheisen henkilön. Bestmaniksi myöntyvä hyväksyy myös tehtävän mukana seuraavan roolin. Bestmanin ei toki ole mikään pakko puhua, mutta jos hän päättää tehdä sen, se pitäisi otta nöyränä ja tehdä hyvin. Parhaimmillaan siitä jää kumpaisellekin elämän kestävä, lämmin muisto.

Mitä puheessa voisi olla?

Koska sulhanen on pyytänyt kyseistä henkilöä tuohon luottotehtävään, heillä on ilmeisesti yhteistä historiaa joko ystävinä tai sukulaisina.  Lapsuudesta ja nuoruudesta löytyy varmasti hauskoja, lämpimiä ja liikuttaviakin muistoja. Ehkä tarina siitä, miten sulhasta pelottivat tytöt, kun hän ensimmäisen kerran meni tarhaan. Tai muuta hassua. Ei kuitenkaan ilkeyksiä eikä nolostuttavia juttuja aiemmista naissuhteista. Satiiri on tyylilajina sen verran vaativa, että sitä en ottaisi valikoimaan häissä lainkaan.

Kokematon bestman onnistuu puheessaan varmimmin, kun

1. puhuu omaa ja kielenparttaan, tuttua murrettaan

2. suunnittelee myönteisen puheensa todella hyvissä ajoin ja sitten omaksuu sen niin hyvin, ettei tarvitse lunttia

3. puhuu aidosti, omana itsenään ja vahvasti hetkessä läsnä ollen

Tuon pariminuuttisen puheen tarkoitus on kohottaa iloista juhlatunnelmaa. Sen ei tarvitse tehdä vaikutusta syvällisillä pohdinnoilla. Se on mukava päättää maljan nostoon hääparin kunniaksi.

Hääpuheen niin kuin minkä tahansa puheen suunnittelua ja pitämistä oppii helposti kursilla. Sellainen on muun muassa Hansalaisopistossa Tampereella 29.4. klo 16 alkaen.


Äänettä on hankala narista ääniasioista, joten tässä ensimmäinen ääniblogini:

Narinaa äänen narinasta

Narisetko kuin vanha ovi?

Narisetko kuin vanha ovi?


Putouksen osuville hahmoille on hauska nauraa. Niiden piirteet ovat peräisin yleisistä stereotypioista, joita me kaikki tunnemme. Se tekee niistä yhteistä hupia.

Tänne vain kaikki ylikuluneet muotisanat. Uusien keksijä ja kunniaa ja laakereita!

Tänne vain kaikki ylikuluneet muotisanat. Uusien keksijä saa kunniaa ja laakereita!

Maneeri on esiintyjälle itselleen huomaamaton tapa, jonka yleisö huomaa. Jollakulla maneeri on äänenkäytössä; Jari Sarasvuo toi aikanaan ehkä USA:n-matkoiltaan muistoksi teinityttömäisen äänenpainon nostamisen lauseen loppuun. Suomenkielinen ei tee niin kysymyslauseissakaan eikä Jarikaan varmaan enää. Joku toinen kallistaa päätään aina tietyllä tavalla, joku taas puhuu puolet lauseistaan silmät kiinni. Joku toistaa tiettyjä sanoja, termejä tai muoti-ilmauksia yli tarpeen. Itse tökin silmälasejani ylöspäin useammin kuin tarvitsisi. Näin minulle on kerrottu, itse en ole sitä huomannut. Maneerit ovatkin itselle tiedostamattomia.

Maneereista on oikeastaan haittaa vasta sitten, kun toiset kiinnittävät niihin enemmän huomiotaan kuin itse esitettävään asiaan. Jotkin maneerit toisissa ärsyttävät suunnattomasti. Itse koen nykyään haasteelliseksi katsoa TV:stä erästä ”illan murha -ohjelmaa”, jossa punapäinen tutkija on unohtanut pysyvästi päänsä vinoon.

Niin sanotun hevonpaskabingon pelaaja nauttii aina seminaareissa kuullessaan luennoitsijalta seuraavia muoti-ilmauksia:

toimintakehys, big picture, huippumyyjä, konsepti, ruohonjuuritaso, conversio, pitkässä juoksussa, osaamistaso, prosessi, fokusointi, hajauttaminen, 24/7, arjen johtajuus, verkostoituminen, break-even-point, fasilitoida, utilisaatio, toimintaympäristö, action plan, substanssiosaaminen,  haamuraja, lähiruoka, ydinosaaminen, voimavarat, henkilöstön sopeuttaminen, synergia, case, tilanneherkkyys, dynaaminen, missio, profiloituminen, segmentti, itseohjautuvuus, signaali, resursointi, allokointi, asiakaslähtöisyys, konsepti, funktio, dynamiikka tai  tarpeeton englanninkielinen sana, esimeriksi  ”Se on tosi cool!”, ”Se on up to you!”.

– BINGO!

Moni noista ilmauksista on täyttä käyttötavaraa bisnesmaailmassa tänäänkin. Kielimuoteja kannattaa tarkastella aina välillä siltä kantilta, ilmaisevatko ne oikeasti enää mitään muuta kuin käyttäjänsä profiloitumista ensivaikutelmassa tiettyyn segmenttiin. Tuoreet ilmaukset tekevät kuulijoille hyvää ja saattavat tehdä käyttäjästään kiinnostavamman, jopa saada hänet erottumaan joukosta.
Tärkeintä ehkä on, etteivät muotisanat leviäisi toimistojen seinien sisältä arkikielen puolelle: ”Miisa-Marialle tuntuu olevan haasteellista verkostoitua muiden päiväkotilasten kanssa. Hänen pitäisi fokusoida enemmän toimintaympäristöön ja harjoittaa sosiaalisia taitojaan verkostoitumalla”.

Esiintymis- ja kielenkäyttökoulutusta www.willetway.fi


Amerikkalaisissa elokuvissa älykkyyttä viestitään silmälaseilla.

Amerikkalaisissa elokuvissa esiintyjän älykkyyttä viestitään silmälaseilla.

Tulin kolmivuotisen koulutuksemme ensimmäisenä iltana luokkahuoneeseen kuin muutkin; tuntematta ketään. Jokunen oli tullut jo aiemmin ja valinnut paikkansa sieltä täältä. Menin toiseen riviin ikkunasta, etupaikalle, jotta kuulisin ja näkisin hyvin. Ikkunarivissä vieressäni istui muutama osallistuja, joille aloin jutella.

Kolme vuotta myöhemmin me kahdessa rivissä vierekkäin istuneet viisi ihmistä päätimme koulutuksemme ylimpinä ystävinä ja ystävyys jatkuu. En lainkaan usko, että se tapahtui siksi, että istuimme lähekkäin. Istuimme lähekkäin, koska olimme päättäneet niin tullessamme luokaan ensimäistä kertaa. Se päätös perustui ensivaikutelmiimme, joita emme luonnollisestikaan tiedostaneet.

Väitetään, että ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Ainakin se on todella hankala ja hidas muuttaa.

Miksi ihminen luo ensivaikutelmia?

Ihmisellä on lajia suojeleva tapa muodostaa nopeasti kokonaiskuva uudesta tilanteesta tai henkilöstä. Pitää päättää nopeasti, täytyykö paeta vai jäädä seuraamaan.

Esivaikutelman syntymistapa on kullakin vähän erilainen ja perustuu yksilön älyyn, kokemuksiin, kulttuuriin ja moniin muihin seikkoihin, jotka tekevät hänestä juuri hänet. Se on kuin tutka, joka yhden ilmiön sijasta havaitsee kerralla 20 ilmiötä muodostaen niistä automaattikuvan. Se voi myös erehtyä. Iso sukellusvene tutkassasi saattaakin olla vain parvi pieniä kaloja, jotka näkyvät virheellisesti möhkäleenä. Silloin ensivaikutelmaa pitää voida muuttaa.

Jos kehon kieli, eleet ja ilmeet ovat ristiriidassa henkilön puheen sisällön kanssa, kehon viestiä uskotaan lujemmin. Miksikö? Kehoa ei tiedosteta, joten sillä on vaikeampi valehdella. Emme myöskään hylkää toisen epäilyttäviä sanoja tieten, vaan tiedostamattamme. Ensivaikutelmia ei syntyisikään, jos tiedostaisimme kaikki havaintomme ja tulkintamme niistä.

Mikä kaikki vaikuttaa ensivaikutelmassa?

Ensivaikutelman luomiseen osallistuu kaikki, mikä henkilöstä näkyy, kokonaisuudesta yksityiskohtiin.

1. Lähinnä kokonaisuutta ovat kehon koko ja asento. Väitetään, että pitkät ihmiset saavat keskimäärin suurempaa palkkaa kuin pienet tai lihavat. En ole löytänyt noita tutkimuksia, vain kuullut sellaisista. Kookasta henkilöä saatetaan kuitenkin kuunnella helpommin. Suurikin keho vaikuttaa kuitenkin voimattomalta, jos hartiat ovat kasassa. Onko hänellä surua tai sairautta?

2. Jo näin pian listalla tulee ulkoinen olemus; millaiset vaatteet ja kengät, millainen kampaus, meikki ja millaiset mahdolliset silmälasit hänellä on? Vaatteet ja lähes koko ulkoinen olemus ovat nykyään itse valittuja. Ne paljastavat, millaisena haluamme ympäristömme näkevän meidät. Homssuinen olemus tuo mieleen, ettei henkilö välitä paljonkaan, mitä muut hänestä ajattelevat. Viimeistä hiussuortuvaa myöten huoliteltu henkilö voi olla näyttävä, mutta herättää helposti epäilyksen, että pinta on jostain syystä tehtyä ja erilaista kuin henkilön aito sisus. Kompensoiko hän epävarmuuttaan?

3. Miten hän liikuttaa itseään? Ovatko liikkeet ja eleet suuria vai pieniä, nopeita vai hitaita? Jos hän on esiintymässä, miten hän käyttää tilan? Liikkeiden ja eleiden suuruus korreloi usein itsevarmuuden ja temperamentin kanssa. Monilla suomalaisilla käsieleet ovat hyvin pieniä ja temperamentti on hillitty, jopa ujo.  Texasissa taas kaikki on suurta. Pienieleisyys voi kertoa arkuudesta, epävarmuudesta ja vaatimattomuudesta, mutta se ei tarkoita, että henkilö olisi esiintyjänä heikko. Suurempi ego, korkea-aktiivinen temperamentti, innostus ja omanasiansa tunteminen voivat yhdessä tuottaa suuremmat ja vauhdikkaammat eleet sekä rohkeamman tilankäytön.

Se, että henkilön kehon liikkeet, asento ja eleet ovat hyvässä yhteydessä hänen parhaillaan puhumaansa sisältöön, kertoo rennosta keskittyneisyydestä.

4. Yksi ilmeiden ja tilankäytön yhdistymä on henkilön katse. Esimerkiksi puhujan katse voi olla nauliutunut yhteen tai muutamaan kohteeseen tai se voi osaltaan puhutella kuulijoita voimakkaallakin kontaktilla kohdettaan vaihtaen. Katse kertoo rehellisyydestä ja sanojensa takana seisomisesta. Suora rohkea katse herättää luottamusta, vilkuilijaa pidetään vilunkina. Röyhkeä, ylipitkä katse tai tuijotus puolestaan herättää halun paeta. Hississä ihmiset joutuvat jakamaan tilansa niin että henkilökohtainen reviiri jää – ainakin suomalaiselle – liian pieneksi. Silloin tilaa haetaan katseella; toista ei katsota päin, sillä se olisi liian röyhkeää, tuntuisi liian lähelle tulemiselta.

5. Ihmisen vireystila vaihtelee, mutta esimerkiksi esiintyjän kohdalla aktiivinen vireystila vie viestiä paremmin perille. Se kertoo puhujan innostuneisuudesta omaan asiaansa ja tempaisee kuulijan mukaansa paremmin. Heikko vireystila voi paljastua passiivisuudesta, asennosta ja huonosta ryhdistä, vaisusta äänenkäytöstä ja eleettömyydestä.

Monet ensivaikutelman osatekijöistä ovat nonverbaaleja. Niihin voi kiinnittää huomiota, mutta niitä ei missään nimessä pidä alkaa opetella tai harjoitella. Jos haluat antaa varman ensivaikutelman esiintyjänä, tee läksyt: valmistaudu hyvin, tunne asiasi, nuku riittävästi ja huolehdi ulkoisesta olemuksestasi. Hyvä ensivaikutelma tulee seurauksena.

Ensi kerralla mietitään maneereita.

Esiintymiskoulutusta: Will & Way / Oili Valkila


Esitys menee perille, kun tunnet yleisösi. Tee yleisöanalyysi huolella.

Esitys menee perille, kun tunnet yleisösi. Tee yleisöanalyysi huolella.

Nykyiset puhetaidon oppaat eivät anna paljon painoa yleisön tuntemiselle. Harvoista löytyy sille edes omaa kappaletta. Yleisöanalyysin laiminlyönnillä voi kuitenkin pilata esityksensä tehokkaasti. Täytyyhän minun tietää, keille puhun, jotta tietäisin, miten puhun!

Oman työpaikan palaveriväki on usein aika tuttua, ja sille on melko helppo suunnata viestinsä niin, että se menee mahdollisimman hyvin perille. Jos tutut kuulijat haluaa taivuttaa puolelleen siinä, millainen pikkujoulu järjestetään, on tiedettävä mikä heitä motivoi; mistä kahvasta pitää kääntää.

Presentaatio asiakkaan firmassa vaatii jo pysähtymistä miettimään. Kun esittelet hintavaa jätteenkäsittelyratkaisuasi, jonka toivot asiakkaasi hankkivan organisaatioonsa, paikalla lienee yleisjohtoa, talousjohtaja, tuotantojohtaja, hankintajohtaja, sihteeri, ratkaisun tulevaa käyttäjähenkilöstöä ja mitä väkeä hankintaan onkin vaikuttamassa. Heidät kaikki on vakuutettava asiastasi, ja heidän taustamotiivinsa saattavat olla melko erilaiset.

Noihin erilaisiin tehtäviin on jo valmiiksi valikoitunut erilaisia ihmistyyppejä. Talousjohtaja ymmärtää faktoja ja numeroita. Tekninen johtaja ymmärtää insinöörinä faktoja, ja jakaa tuotantojohtajan kanssa huolen tehokkuudesta. Johtaja miettii investoinnin estoa sekä hyötyjä suhteessa hintaan ja käyttäjäväki käytön helppoutta ja mukavuutta. Sihteeri saattaa olla nopea omaksuja ja innostuja, jolla on kuitenkin vahva vaikutus johtajaan. Tässä palaverissa ei helppoheikki pärjää. Argumenttien on kestettävä kaikkien asiantunteva tarkastelu.

Joku pitää numeroista, toinen taas innostuu designista ja mielikuvamaalailusta, mutta yleisösi voi erota muillakin tavoin: ikä, sukupuoli, kulttuuri, vakaumus ja taustakoulutus ovat vaikuttavia demografisia tekijöitä. Ne vaikuttavat havaitsemis- ja oppimistapoihin ja motivoitumiseen. Siksi yleisöstään on hyvä tietää mahdollisimman paljon noita asioita ennen esitystään.

Voit soittaa ja tiedustella asiakasyrityksestä, keitä kaikkia presentaatioon tulee. Voit tarvita tietoa esimerkiksi siksi, että voit tuottaa riittävän määrän oikeanlaista havaintomateriaalia. Mennessäsi puhumaan toisten järjestämään tilaisuuteen, voit kysyä sen järjestäjältä, mitä yleisöstä on tiedettävissä etukäteen.

Yleisöanalyysistäsi riippuu

  • miten pukeudut
  • miten esittelet itsesi
  • miten puhuttelet
  • millaiset argumentit valitset
  • millaiset sanat toimivat
  • miten havainnollistat asiasi
  • millaista huumoria voit käyttää…

Siitä riippuu, saatko yleisön ymmärtämään asiasi ja onnistutko vaikuttamaan heihin haluamallasi tavalla.

Ensi kerralla puhutaan hyvästä yleisökontaktista.

 

(Kysy esiintymiskoulutusta: Will & Way / Oili Valkila )


Kuuntele yleisösi loppukysymykset tarkasti, niin tiedät, mikä meni perille ja miten asiasi kiinnosti.

Kuuntele yleisösi loppukysymykset tarkasti, niin tiedät, mikä meni perille ja miten asiasi kiinnosti.

Nyt lähestytään jo kiinnostavan ja mukaansatempaavan esityksesi loppua. Pidä pieni tauko ja kokoa ajatuksesi vaikkapa siemaisemalla tilkka vettä.

1. Kun olet käynyt läpi esityksesi kaikki ydinkohdat, kertaa vielä, mitä esitit, ja mikä asiasi keskeinen merkitys on.

2. Pyydä yleisöltäsi palautetta, kommentteja tai kysymyksiä. Kommentointimahdollisuus on hyvä olla mukana, koska kysyminen voi olla haastavaa heti uuden asian vastaanottamisen jälkeen. Se vaatii usein sulattelua. Kommentitkin paljastavat sinulle sen, onko asia mennyt perille niin kuin ajattelit. Ne antavat ehkä vielä mahdollisuuden korjata vastauksessasi jotain oleellista esityksessäsi.

3. Jos niin onnekkaasti käy, että joku kommentoi – puhumattakaan, että joku kysyy jotakin – kuuntele tarkasti. Hänen myöhempi arvionsa esityksesi laadusta voi riippua täysin vastauksestasi, vaikka olisit puhunut hyvin viimeiset puoli tuntia. Osoita, että kuuntelit tarkasti ja arvostavasti esimerkiksi käyttämällä jotain kysyjän käyttämää sanavalintaa tai heittämällä tarkistuskysymys: ”Ymmärsinkö nyt oikein, että tarkoitit kysymykselläsi kaikkia käytettävissä olevia vanhan puupinnan pohjustuskeinoja?” Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Jos ne kuulostavat sinusta tyhmiltä, jokin esityksessäsi ei ehkä ole mennyt aiotusti perille.

4. Suunnittele esityksesi yhteenveto ja päättäminen etukäteen niin hyvin, että voit tehdä sen huolettomasti ja varmasti hyvä yleisökontaktin säilyttäen. Yleisöllesi jää myönteinen kuva esiintymisestäsi ja parempi luottamus esityksesi sisältöön.

5. Jos olet jakanut jonkinlaisen materiaalin, josta kuulijasi voivat seurata esitystäsi ja ehkä tehdä muistiinpanoja, olet varmasti liittänyt siihen myös yhteystietosi, ainakin meiliosoitteesi, josta sinut tavoittaa jälkeenpäin. Jos et ole, liitä ne  esityksesi viimeiseen diaan ja jätä näkyville riittävän pitkäksi aikaa muistiinpanemista varten. Voit myös jakaa käyntikorttejasi tai jättää niitä saataville sivupöydälle. Ehkä joku kiinnostuu asiastasi viipeellä ja haluaa ottaa yhteyttä.

Ensi viikolla tehdään yleisöanalyysi hyvän esityksen pohjaksi!

Oili Valkila