Kielestä, mielestä, puheesta ja esiintymisestä…

Tag Archives: esitys

Putouksen osuville hahmoille on hauska nauraa. Niiden piirteet ovat peräisin yleisistä stereotypioista, joita me kaikki tunnemme. Se tekee niistä yhteistä hupia.

Tänne vain kaikki ylikuluneet muotisanat. Uusien keksijä ja kunniaa ja laakereita!

Tänne vain kaikki ylikuluneet muotisanat. Uusien keksijä saa kunniaa ja laakereita!

Maneeri on esiintyjälle itselleen huomaamaton tapa, jonka yleisö huomaa. Jollakulla maneeri on äänenkäytössä; Jari Sarasvuo toi aikanaan ehkä USA:n-matkoiltaan muistoksi teinityttömäisen äänenpainon nostamisen lauseen loppuun. Suomenkielinen ei tee niin kysymyslauseissakaan eikä Jarikaan varmaan enää. Joku toinen kallistaa päätään aina tietyllä tavalla, joku taas puhuu puolet lauseistaan silmät kiinni. Joku toistaa tiettyjä sanoja, termejä tai muoti-ilmauksia yli tarpeen. Itse tökin silmälasejani ylöspäin useammin kuin tarvitsisi. Näin minulle on kerrottu, itse en ole sitä huomannut. Maneerit ovatkin itselle tiedostamattomia.

Maneereista on oikeastaan haittaa vasta sitten, kun toiset kiinnittävät niihin enemmän huomiotaan kuin itse esitettävään asiaan. Jotkin maneerit toisissa ärsyttävät suunnattomasti. Itse koen nykyään haasteelliseksi katsoa TV:stä erästä ”illan murha -ohjelmaa”, jossa punapäinen tutkija on unohtanut pysyvästi päänsä vinoon.

Niin sanotun hevonpaskabingon pelaaja nauttii aina seminaareissa kuullessaan luennoitsijalta seuraavia muoti-ilmauksia:

toimintakehys, big picture, huippumyyjä, konsepti, ruohonjuuritaso, conversio, pitkässä juoksussa, osaamistaso, prosessi, fokusointi, hajauttaminen, 24/7, arjen johtajuus, verkostoituminen, break-even-point, fasilitoida, utilisaatio, toimintaympäristö, action plan, substanssiosaaminen,  haamuraja, lähiruoka, ydinosaaminen, voimavarat, henkilöstön sopeuttaminen, synergia, case, tilanneherkkyys, dynaaminen, missio, profiloituminen, segmentti, itseohjautuvuus, signaali, resursointi, allokointi, asiakaslähtöisyys, konsepti, funktio, dynamiikka tai  tarpeeton englanninkielinen sana, esimeriksi  ”Se on tosi cool!”, ”Se on up to you!”.

– BINGO!

Moni noista ilmauksista on täyttä käyttötavaraa bisnesmaailmassa tänäänkin. Kielimuoteja kannattaa tarkastella aina välillä siltä kantilta, ilmaisevatko ne oikeasti enää mitään muuta kuin käyttäjänsä profiloitumista ensivaikutelmassa tiettyyn segmenttiin. Tuoreet ilmaukset tekevät kuulijoille hyvää ja saattavat tehdä käyttäjästään kiinnostavamman, jopa saada hänet erottumaan joukosta.
Tärkeintä ehkä on, etteivät muotisanat leviäisi toimistojen seinien sisältä arkikielen puolelle: ”Miisa-Marialle tuntuu olevan haasteellista verkostoitua muiden päiväkotilasten kanssa. Hänen pitäisi fokusoida enemmän toimintaympäristöön ja harjoittaa sosiaalisia taitojaan verkostoitumalla”.

Esiintymis- ja kielenkäyttökoulutusta www.willetway.fi

Mainokset

Esitys menee perille, kun tunnet yleisösi. Tee yleisöanalyysi huolella.

Esitys menee perille, kun tunnet yleisösi. Tee yleisöanalyysi huolella.

Nykyiset puhetaidon oppaat eivät anna paljon painoa yleisön tuntemiselle. Harvoista löytyy sille edes omaa kappaletta. Yleisöanalyysin laiminlyönnillä voi kuitenkin pilata esityksensä tehokkaasti. Täytyyhän minun tietää, keille puhun, jotta tietäisin, miten puhun!

Oman työpaikan palaveriväki on usein aika tuttua, ja sille on melko helppo suunnata viestinsä niin, että se menee mahdollisimman hyvin perille. Jos tutut kuulijat haluaa taivuttaa puolelleen siinä, millainen pikkujoulu järjestetään, on tiedettävä mikä heitä motivoi; mistä kahvasta pitää kääntää.

Presentaatio asiakkaan firmassa vaatii jo pysähtymistä miettimään. Kun esittelet hintavaa jätteenkäsittelyratkaisuasi, jonka toivot asiakkaasi hankkivan organisaatioonsa, paikalla lienee yleisjohtoa, talousjohtaja, tuotantojohtaja, hankintajohtaja, sihteeri, ratkaisun tulevaa käyttäjähenkilöstöä ja mitä väkeä hankintaan onkin vaikuttamassa. Heidät kaikki on vakuutettava asiastasi, ja heidän taustamotiivinsa saattavat olla melko erilaiset.

Noihin erilaisiin tehtäviin on jo valmiiksi valikoitunut erilaisia ihmistyyppejä. Talousjohtaja ymmärtää faktoja ja numeroita. Tekninen johtaja ymmärtää insinöörinä faktoja, ja jakaa tuotantojohtajan kanssa huolen tehokkuudesta. Johtaja miettii investoinnin estoa sekä hyötyjä suhteessa hintaan ja käyttäjäväki käytön helppoutta ja mukavuutta. Sihteeri saattaa olla nopea omaksuja ja innostuja, jolla on kuitenkin vahva vaikutus johtajaan. Tässä palaverissa ei helppoheikki pärjää. Argumenttien on kestettävä kaikkien asiantunteva tarkastelu.

Joku pitää numeroista, toinen taas innostuu designista ja mielikuvamaalailusta, mutta yleisösi voi erota muillakin tavoin: ikä, sukupuoli, kulttuuri, vakaumus ja taustakoulutus ovat vaikuttavia demografisia tekijöitä. Ne vaikuttavat havaitsemis- ja oppimistapoihin ja motivoitumiseen. Siksi yleisöstään on hyvä tietää mahdollisimman paljon noita asioita ennen esitystään.

Voit soittaa ja tiedustella asiakasyrityksestä, keitä kaikkia presentaatioon tulee. Voit tarvita tietoa esimerkiksi siksi, että voit tuottaa riittävän määrän oikeanlaista havaintomateriaalia. Mennessäsi puhumaan toisten järjestämään tilaisuuteen, voit kysyä sen järjestäjältä, mitä yleisöstä on tiedettävissä etukäteen.

Yleisöanalyysistäsi riippuu

  • miten pukeudut
  • miten esittelet itsesi
  • miten puhuttelet
  • millaiset argumentit valitset
  • millaiset sanat toimivat
  • miten havainnollistat asiasi
  • millaista huumoria voit käyttää…

Siitä riippuu, saatko yleisön ymmärtämään asiasi ja onnistutko vaikuttamaan heihin haluamallasi tavalla.

Ensi kerralla puhutaan hyvästä yleisökontaktista.

 

(Kysy esiintymiskoulutusta: Will & Way / Oili Valkila )


Kuuntele yleisösi loppukysymykset tarkasti, niin tiedät, mikä meni perille ja miten asiasi kiinnosti.

Kuuntele yleisösi loppukysymykset tarkasti, niin tiedät, mikä meni perille ja miten asiasi kiinnosti.

Nyt lähestytään jo kiinnostavan ja mukaansatempaavan esityksesi loppua. Pidä pieni tauko ja kokoa ajatuksesi vaikkapa siemaisemalla tilkka vettä.

1. Kun olet käynyt läpi esityksesi kaikki ydinkohdat, kertaa vielä, mitä esitit, ja mikä asiasi keskeinen merkitys on.

2. Pyydä yleisöltäsi palautetta, kommentteja tai kysymyksiä. Kommentointimahdollisuus on hyvä olla mukana, koska kysyminen voi olla haastavaa heti uuden asian vastaanottamisen jälkeen. Se vaatii usein sulattelua. Kommentitkin paljastavat sinulle sen, onko asia mennyt perille niin kuin ajattelit. Ne antavat ehkä vielä mahdollisuuden korjata vastauksessasi jotain oleellista esityksessäsi.

3. Jos niin onnekkaasti käy, että joku kommentoi – puhumattakaan, että joku kysyy jotakin – kuuntele tarkasti. Hänen myöhempi arvionsa esityksesi laadusta voi riippua täysin vastauksestasi, vaikka olisit puhunut hyvin viimeiset puoli tuntia. Osoita, että kuuntelit tarkasti ja arvostavasti esimerkiksi käyttämällä jotain kysyjän käyttämää sanavalintaa tai heittämällä tarkistuskysymys: ”Ymmärsinkö nyt oikein, että tarkoitit kysymykselläsi kaikkia käytettävissä olevia vanhan puupinnan pohjustuskeinoja?” Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Jos ne kuulostavat sinusta tyhmiltä, jokin esityksessäsi ei ehkä ole mennyt aiotusti perille.

4. Suunnittele esityksesi yhteenveto ja päättäminen etukäteen niin hyvin, että voit tehdä sen huolettomasti ja varmasti hyvä yleisökontaktin säilyttäen. Yleisöllesi jää myönteinen kuva esiintymisestäsi ja parempi luottamus esityksesi sisältöön.

5. Jos olet jakanut jonkinlaisen materiaalin, josta kuulijasi voivat seurata esitystäsi ja ehkä tehdä muistiinpanoja, olet varmasti liittänyt siihen myös yhteystietosi, ainakin meiliosoitteesi, josta sinut tavoittaa jälkeenpäin. Jos et ole, liitä ne  esityksesi viimeiseen diaan ja jätä näkyville riittävän pitkäksi aikaa muistiinpanemista varten. Voit myös jakaa käyntikorttejasi tai jättää niitä saataville sivupöydälle. Ehkä joku kiinnostuu asiastasi viipeellä ja haluaa ottaa yhteyttä.

Ensi viikolla tehdään yleisöanalyysi hyvän esityksen pohjaksi!

Oili Valkila