Kielestä, mielestä, puheesta ja esiintymisestä…

Monthly Archives: huhtikuu 2013

Todennäköisesti altto, voimakas, itsenäinen nainen.

Todennäköisesti altto, voimakas, itsenäinen nainen.

Kanssaihmisen äänen korkeus – siis taajuus – vaikuttaa hyvin paljon siihen, millainen kuva hänestä muodostuu. Hyvin matalaääninen mies kuulostaa meistä usein uskottavalta. Kimittävä nainen joskus tyhjäpäiseltä blondilta. Korkea-ääninen mies nuoremmalta kuin on.

Oopperassa altto ei koskaan saa prinsessan roolia. Hän on äiti tai noita. Prinsessana on sopraano ikään ja kokoon katsomatta. Ensirakastaja taas on tenori. Baritoni on kuningas tai isä.

Hyvässä, elävässä puheessa äänenkorkeus hieman vaihtelee puhutun sisällön ja puhujan tunnetilan mukaan. Oman äänensä peruskorkeutta ei kuitenkaan voi oikeasti ja pysyvästi muuttaa seurauksitta. Äänen luonnolliseen perustaajuuteen vaikuttaa äänihuulten pituus ja massa. Kun ne ovat suuremmat, ääni on matalampi.

Naisten uskottavuuden johtajina on arveltu kärsivän korkeasta puheäänestä. Margaret Thatcheria kehotettiin nuorempana käyttämään matalampaa ääntä ollakseen uskottava. Äänensä korkeutta ei kuitenkaan kannata lähteä mestaroimaan, siitä ei seuraa mitään hyvää.  Sen sijaan sosiaalisissa yhteyksissä äänessä vaikuttaa moni muukin seikka kuin taajuus. Ääni ilmaisee tunnepuolta myös intonaatiolla, painotuksella, ajoituksella ja energian käytön määrällä. Jos siis kaipaa uskottavuutta, kannattaa satsata rauhalliseen, huolelliseen ääntämiseen ja hidastaa tempoaan.

Mikä on miehen puheen perustaajuus?
– Osallistu veikkaamiseen Puhetyö-verkkolehdessä. Kirjaudu samalla myös Puhetyön kaksiviikoittaisen, ilmaisen uutiskirjeen tilaajaksi!

Mainokset

Riittävän hitaasti puhuvaa kuunnellaan tarkemmin ja uskotaan paremmin.

Riittävän hitaasti puhuvaa kuunnellaan tarkemmin ja uskotaan paremmin.

Puheviestintää opettaessani en ole vielä koskaan joutunut kehottamaan ketään puhumaan nopeammin. Sen sijaan aika monia joutuu toistuvasti pyytämään hidastamaan tuotostaan. Tunnen hyvin tuon nopean tuottamisen ongelman, sillä olen itse nuorena ollut ujo sokeltaja. Olen siis purskauttanut puheeni nopeana, epäselvänä ja sotkuisena vyörynä vastaanottajalle.

Miksi monet – erityisesti nuoret – puhuvat liian nopeasti?

Meidän mielestämme puhujan rooli on aina pitänyt jotenkin ”ansaita”. Jos on ryhtynyt puhumaan, niin on ainakin kohtaliasta vapauttaa kanava kohtalaisen nopeasti muiden käyttöön. Nuorena halusin vapauttaa kanavan hyvinkin nopeasti muiden, nähdäkseni sen paremmin ansaitsevien, käyttöön. Sitä seurasi hämillistä sokellusta. Rohkene siis ottaa kanava itsellesi ja pitää se rauhallisesti hallussasi ja ääntää huolellisesti. Sinulla on siihen oikeus. Keskeyttämisiä ei kannata pelätä, voit niistä huolimatta pitää kanavan itselläsi. Arvostettu puhuja ei yleensä ole se nopein.

Miten puhetulva rauhoitetaan

Jos puhujaa kehottaa hidastamaan, hän muistaa hidastamisen yhden lauseen ajan. Sitten ollaan takaisin samassa rallissa. Yleensä puhuja ei edes usko puhuvansa nopeasti. Jos käytettävissä on joukko ystäviä tai vaikka kollegoja, kannattaa lukea heille pätkä romaania omalla luonnollisella nopeudellaan, ja pyytää arviota. Kuulija tunnistaa parhaiten oikean nopeuden, jolla viesti välittyy parhaiten.

Ääneenlukemisharjoitusta kannattaa silloin tällöin toistaa itsekseen, niin se alkaa kantaa hedelmää.

Käytännön opit hyvän puheen pitämiseen saa täältä


wastebin.jpg

Hiivasienilääkemainokset saavat tämän, laatuaan ensimmäisen roskis-maininnan. Se myönnetään mainonnan rimanalituksille.

Yleensä ärsyynnyn räksyttämään tv-mainoksista siksi, että niitten lukijat eivät osaa painottaa sanottavaansa kuten luonnollista suomen kieltä painotetaan.

Nyt sain uuden syyn kouristuskohtauksiin. Naisten hiivasienitulehduksiin mainostetaan helppoja, reseptittä saatavia lääkkeitä. Hyvä, että on lääkkeitä, mutta kuka mainosmies noita mainosten älynväläyksiä oikein tuottaa?
Miksikö olen varma että se on juuri mies? No siksi, että kukaan nainen ei käyttäisi hiivasienilääkettä mainostaessaan kuvana hirmuisen näköistä metsäsientä. Sen täytyy olla miehinen mielikuva kaikessa ällöttävyydessään.
Tuoreempi mainos samasta aiheesta taas esittää kuvan joulupiparista, ja ääni sanoo ”Tähän ei hiivaa tarvita”. Okei, me kaikki tiedämme, mitä pipari slangissa merkitsee, mutta olisikohan tyylitaju nyt kerta kaikkiaan päässyt mainoksen luojalta hukkumaan.

Annan tästedes mielestäni pahimmille mainosmaailman rimanalituksille kunniamaininnan ”roskis”. Nämä hiivasienilääkemainokset saavat yhdessä ensimmäisen roskis-maininnan.


Faceliftin voi tehdä kielitaidollekin. Kuvassa koira.

Faceliftin voi tehdä kielitaidollekin. Kuvassa koira.

Automalleille tehdään tämän tästä kohentavia faceliftejä, joten kyllähän sellaisen voi tehdä kielitaidolleenkin.

Kielen käytössä tekemämme virheet antavat kuvaa paitsi kielitaidostamme myös älykkyydestämme. Emme me tietoisesti ajattele virheitä kuullessamme tai lukiessamme, että onpas viestijä yksinkertainen. Se kuva syntyy tiedostamattamme. Siksi muun muassa yritysten asiakaspalvelijoiden kieli kannattaisi huoltaa kuntoon, ettei asiakkaiden usko brändiin horju.

Olen ajat sitten alistunut siihen, että kaikki vain eivät ole kiinnostuneet kielestä tai sen käyttämisen taidosta. Moni saa vaivatta syvän ja rentouttavan unen, kun aletaan puhua kieliopista. Niille, jotka eivät jaksa kielen kanssa puurtaa, olen suunnitellut lyhyen luntin. Sen avulla opetellaan kylmästi ulkoa muutamia keskeisimpiä kielivirheitä. Mitään syvällistä ei tarvitse ymmärtää kielestä, kun jipot opitaan ulkoa tee näin, älä tee näin -esimerkkien avulla. Siitä ne sitten toivottavasti yleistyvät.

Tästä alta voit ladata word-luntin ja tulostaa sen vaikka näyttösi viereen. Voit myös lähettää sen kollegoidesi iloksi. Lisäksi voit lähettää sen myös vaikka Ilta-Sanomien toimitukseen, joka sai aikaan muun muassa tällaisen lauseen jutussaan 11.3.: ”Perhe muutti 300 neliöiseen torniin vuonna 1994, sillä heidän yritys kaipasi lisätilaa.”  Iltapäivälehdet ovat ehkä jo kategorisesti hylänneet yhdysviivojen ja omistusliitteiden käytön liian haasteellisena toimittajille.

Suosituimmat kielivirheet ja korjaussarja